Iltaa kaikille Kivirepun lukijoille!

Anteeksi kun en ole kirjoittanut piiiiiitkään aikaan.

Tämän takauma-kokemukseni jälkeen sain "hoitajaltani" kehoituksen lopettaa blogien lueskelu ja kirjoittelu.
Mitä enemmän luen, kirjoitan ja otan selvää näistä asioista, sitä enemmän minulle avautuu Muistoja joita en halua (HALUAN!!!) muistaa.

Olen nyt pyrkimässä Traumaterapiakeskuksen järjestämään vakauttamisvaiheen ryhmään. Ihan uusi ja ainutlaatuinen, RAY:n rahoittama ryhmä täällä paikkakunnallani. Olen käynyt jo haastattelussa ja hyvin meni..ainakin omasta mielestäni.
Tämä haastattelu taas avasi jotain uusia ikkunoita ja sai minut taas jälleen kerran miettimään asioita.
Luulen/pelkään että minulla on DID; eli Dissosiatiivinen identiteettihäiriö... Olen tunnistanut itsestäni seuraavat erilliset persoonan osat:
1. Viha-minä
2. Hyväksikäyttäjä-minä
3. Ylipirteä viihdyttäjä, sosiaalinen-minä (ihanneminä)
4. Hiirulais-minä (masentunut aloitekyvytön paska paska paska)

Nimet ovat vain ensimmäisenä mieleen tulleita =D
Viha-minä on saatu kontrolliin Optipar-lääkityksellä. (Onneksi!) Lasten ei tarvitse kärsiä enää.

Mä niin toivon että pääsen siihen vakauttamisvaiheen ryhmään..sitä kautta voin tutustua sit traumaterapiakeskuksen terapeutteihin ja viimein sit ehkä vuoden päästä vois alottaa itse traumaterapian.

Oon tässä viime aikoina nähnyt paljon painajaisia, saanut uusia muistoja...mm. tänään tajusin että isäni on kosketellut alapäätäni pikkuhousujen läpi samalla kun minä olen leikkinyt nukkuvaa. :( 

Mä todellakin nyt tarvitsen jotain...apua varmaan. Varmasti sitä saankin. Ajattelin aina että Muistaminen olisi "jännää." Tai "mielenkiintoista." Nyt tuntuu että se on vaan ahdistavaa, tuskallista. Jotenkin vaikeaa ja epämiellyttävää.

Miten mä saan selville jos mulla on kehittynyt jotain toisia persoonia?? Tarviiko mun edes tietää, vai tuleeko nää väistämättä ilmi terapiassa sit viimeistään?